TUKEA!

Tiistaina  18.11. pidettiin TUKEA-pilottien työpaja, jossa tarkasteltiin pilottien tilannetta ja etenemistä pääasiassa seuraavan jäsennyksen pohjalta.

• Kehittämispilotin idea ja “kehitysvaiheet”
• Tärkeät havainnot (luokkahuoneopetuksesta (avoimeen) verkko-opetukseen siirtymisessä, vuorovaikutteisten työtapojen käytössä,- verkko-opetuksen ja -opiskelun toteuttamiseen liittyvässä ajankäytössä, verkko-opetukseen ja opskeluun tarvittavasta osaamisesta, verkko-opetuksen ja -opiskelun sisällöllisesti kysymyksistä, erilaisista tuen tarpeista  - oppilaitos, opettajat, opiskeljat, työelämä, muut eli omaan pilottiin liittyvät “omat tärkeät havainnot”)
• Kolme keskeisintä kehittämisongelmaa/haastetta?
• Edistyminen pilotissa (verkko-ohjauksen kehittämisessä, henkilökohtaistamisen vahvistamisessa, yhteisöllisyyden vahvistamisessa,- verkostoitumisen edistämisessä, sosiaalisen median käytössä)

Tilannekatsauksen esittivät Haaga-Helia amk:n Virbus -hanke ja työelämänlähtöisen verkko-oppimisen mallin kehittäjät (t-e_lahtoinen_malli) sekä opettajakorkekoulun opettajaopetuksen verkko-ohjauksen kehittäjät ns. Turun toteutuksessa (esitys julki tässä myöhemmin), Adultan Amica Fazer -koulutuksen kehittäjät (Slidet) sekä virtuaaliammattikorkeakoulun tukeapilotit (slidet). Omnian vertyn eteneminen tsekattiin aiemmin. Pari pilottia ei päässyt mukaan, ja niiden tilanne käydään läpi erikseen loppuvuoden aikana.

…ollaan tilanteessa, että Heli

-  jäsentää kesän aikana pilottien kehittämiskohteet ja -haasteet sekä pilottien näkemykset niiden pedagogiikasta, tavoitteista ja verkkotoiminnan kehittämisen etenemisestä,

- tekee selvityskysymysten haastattelurungon elo-syyskuuksi, minkä jälkeen haastatellaan pilotit ja

- viimeistelee työelämälähtöisen verkko-oppimisen haastattelun, minkä jälkeen hän ja PI  muodostuneen aineiston pohjalta  tekevät ehdotuksen työelämänlähtöisen verkko-oppimisen malliksi.

Pekka purkaa TUKEAkysely kakkosen tulokset elokuulla.

… lähti tänään pilottitoimijoille. 

Tässä kyselyssä haetaan TUKEAn pilottitoimijoilta ja muilta TUKEA-kumppaneilta vastauksia seuraaviin aiheisiin.

1.       Opetuksen kentällä eletään murrosvaihetta, jossa perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ollaan siirtymässä erilaisiin oppimiympäristöihin ja –oppimistiloihin.  Ehkä voimakkaimmin uusista oppimisympäristöistä ovat esillä olleet virtuaaliset ja työpaikoille liittyvät ympäristöt.  Tässä kyselyssä siirtymällä tai murroksella viitataan  erityisesti  luokkahuoneesta verkkoympäristöön  tapahtuvaan muutokseen.  Kyselyssä tätä kutsutaan opetuksen murrokseksi.

2.       Verkkotyöskentely vaatii opettajalta aikaa suunnitteluun, varsinaiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä arviointiin ja edelleen kehittämiseen. Verkko-opetuksen kehittämisen ja toteuttamisen kannalta on tärkeää tietää, minkä verran opettajille on resurssoitu aikaa verkko-opetukseen. Tähän asiaan kyselyssä viitataan termillä ajankäyttö.

3.       Opetuksen suunnittelu, opetus ja ohjaus verkossa  vaatii – ainakin jossain määrin – erilaista osaamista kuin luokkahuonetyyppinen ja muu lähiopetus. Usein opettajat joko henkilökohtaisesti  innostuvat verkko-opetuksesta tai oppilaitos  edellyttää heiltä verkko-opetukseen osallistumista.  Tästä seuraa kysymys siitä, millaista osaamista verkko-opetukseen osallistuvilla opettajilla on, ja onko osaamista riittävästi.  Kyselyssä tähän aiheeseen viitataan termillä osaaminen.

4.       Verkko-opetuksen voidaan sanoa soveltuvan joihinkin opetussisältöihin ja toisiin taas sen arvellaan olevan soveltumatonta. On tärkeää arvioida ja saada opettajilta tietoa siitä, mihin sisältöihin verkko-opetus käy ja  millaisiin oppisisältöihin ei ole perusteltua käyttää verkko-opetusta. Tähän aiheeseen kyselyssä viitataan termillä opetuksen sisältö.

5.       Verkko-opetuksen ollessa perinteiseen lähiopetukseen verrattuna uusi opetustapa, sen toteuttamisen voidaan olettaa edellyttävän tukea.  Onkin tärkeää selvittää, millaista tukea  verkko-opetuksen parissa työskentelevät ihmiset tarvitsevat.  Tähän asiaan kyselyssä viitataan termillä tuen tarve.

6.       Verkko-opetusta ollaan Suomessa viety opetuskäytäntöihin jo yli kymmenen vuotta. Tähän aikaan sisältyy monenlaisia onnistumisen ja tyytyväisyyden aiheita, mutta myös paljon turhautumista, ärsyyntymistä tms.  On tärkeä tietää myös se, mihin opettajat ovat verkko-opetukseen ”käytäntöönajossa” tympääntyneet. Tähän aiheeseen kyselyssä viitataan termillä ”ottaa päähän”.

Edellä mainittuja kyselyaiheita – opetuksen murros, ajankäyttö, osaaminen, opetussisältö, tuen tarve ja ”ottaa päähän” – selvitetään kyselyssä suhteessa organisaatioon (oppilaitokseen), opettajatiimiin, opettajaan, opiskelijaan ja työpaikkaan.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sen suhtautumista verkko-opetukseen liittyviin kysymyksiin, opettajatiimillä viitataan verkko-opetusta tekevien opettajien yhteistyöhön, opettajalla tarkoitetaan  yksilöllisten opettajien toimintaa ja sen mahdollisuuksia,  opiskelijalla viitataan opiskelijoiden mahdollisuuksiin  vaikuttaa verkossa tapahtuvaan opetukseen ja työpaikka liittyy  työpaikkojen rooliin verkko-opetuksen yhteydessä.

Opetuksen murrosta on projektiryhmän jäsen Hannu Valkama hahmottanut liitteessä olevan kuvion avulla.

opetuksen_murros.ppt

Ensimmäinen TUKEA-kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2008. Tulokset kertovat että

- hyvää verkko-opettajayhteisöä luonnehtii yhteinen tavoite ja pedagoginen viitekehys,

- hyvä verkko-oppimistila on avoin, turvallinen ja elämyksellinen,

- verkko-opettajan tärkein taito on verkko-opetusprosessin suunnittelu,

- yhdessä ja vertaisena työskennellen syntyy toimiva verkko-ohjausfoorumi,

- tasavertaisuus, nopeus ja oikea-aikaisuus kuvaavat hyviä verkko-ohjausmenetelmiä,

- verkko-opetuksen ja -opiskelun kriittiset pisteet liittyvät ryhmäytymiseen, luottamukseen ja aloittamiseen,

- ammatillinen verkkopedagogiikka määrittyy ennen kaikkea työn ja työelämän kautta.

Katso tarkemmin tukeakysely_02-0308_tulokset.doc

Liitteessä 1. TUKEA-kyselyn tulokset ppt-esityksessä.  Niiden avaaminen tekstiksi tapahtuu myöhemmin.

tukea-kysely_0408.ppt

Viimeiset pari, kolme viikkoa TUKEA- työ on ollut ennenkaikkea miettimistä, kehittelyä ja kirjoittamista.  Jo pitemman aikaa työn alla on ollut kimpassa (KK: kanssa) työstettävä arikkeli Verkko-opetuksen haasteet ammatillisessa koulutuksessa sekä foorumiesitys ITK08 päivillä aiheesta Ammatillinen verkkopedagogiikka.  Viimeksi mainittu on nyt sillä tavalla “purkissa”, että ajattelin voivani jo julkistaa sen yhteiseen tarkasteluun ja kehittämiseen myös.  Työn alla on myös kirjoituksen tekeminen (olisiko se joskus artikkeli?) oppimistilasta, johon virike on tullut virtuaaliammattikorkeakoulun kanssa tehdystä yhteistyöstä. Google docs on hyvä yhteistyöskentelyn ja -tuottamisen ympäristö.  Kannattaa hyödyntää.

Konsultointityössä suunnittelun alla on virtuaaliamk:n kanssa aloitettava verkkoyhteisön hyödyntäminen ammattikorkeakoulujen verkkotuotteiden  bentsmarkkauksessa.  Asia konkretisoitunee ensi viikon aikana, jolloin siitä voi kertoa enemmän.

 Kävin tänään läpi blogikirjoitukset syksyltä ja seuraavat aiheet nousivat selkeimmin esille: 1) oppimis- ja ohjaustila verkossa, 2)  verkko-opettajayhteisö, 3)  verkko-ohjauksen kysymykset ja 4) tekniset ympäristöt.  Oheisessa liitteessä tarkempia kuvauksia ja kysymyksiä.

2reflektionpaperi_030108.doc

 Katselin blogiviestien kertomaan, ja liitteessä on koostettu esiin ensimmäisiä havaintoja ohjauksen keskeisyydestä, ammatillisen verkkopedagogiikan luonteesta ja verkkomentoroinnista.

ensimmaisia-havaintoja_070907.doc

Ihape