TUKEA!

… lähti tänään pilottitoimijoille. 

Tässä kyselyssä haetaan TUKEAn pilottitoimijoilta ja muilta TUKEA-kumppaneilta vastauksia seuraaviin aiheisiin.

1.       Opetuksen kentällä eletään murrosvaihetta, jossa perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ollaan siirtymässä erilaisiin oppimiympäristöihin ja –oppimistiloihin.  Ehkä voimakkaimmin uusista oppimisympäristöistä ovat esillä olleet virtuaaliset ja työpaikoille liittyvät ympäristöt.  Tässä kyselyssä siirtymällä tai murroksella viitataan  erityisesti  luokkahuoneesta verkkoympäristöön  tapahtuvaan muutokseen.  Kyselyssä tätä kutsutaan opetuksen murrokseksi.

2.       Verkkotyöskentely vaatii opettajalta aikaa suunnitteluun, varsinaiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä arviointiin ja edelleen kehittämiseen. Verkko-opetuksen kehittämisen ja toteuttamisen kannalta on tärkeää tietää, minkä verran opettajille on resurssoitu aikaa verkko-opetukseen. Tähän asiaan kyselyssä viitataan termillä ajankäyttö.

3.       Opetuksen suunnittelu, opetus ja ohjaus verkossa  vaatii – ainakin jossain määrin – erilaista osaamista kuin luokkahuonetyyppinen ja muu lähiopetus. Usein opettajat joko henkilökohtaisesti  innostuvat verkko-opetuksesta tai oppilaitos  edellyttää heiltä verkko-opetukseen osallistumista.  Tästä seuraa kysymys siitä, millaista osaamista verkko-opetukseen osallistuvilla opettajilla on, ja onko osaamista riittävästi.  Kyselyssä tähän aiheeseen viitataan termillä osaaminen.

4.       Verkko-opetuksen voidaan sanoa soveltuvan joihinkin opetussisältöihin ja toisiin taas sen arvellaan olevan soveltumatonta. On tärkeää arvioida ja saada opettajilta tietoa siitä, mihin sisältöihin verkko-opetus käy ja  millaisiin oppisisältöihin ei ole perusteltua käyttää verkko-opetusta. Tähän aiheeseen kyselyssä viitataan termillä opetuksen sisältö.

5.       Verkko-opetuksen ollessa perinteiseen lähiopetukseen verrattuna uusi opetustapa, sen toteuttamisen voidaan olettaa edellyttävän tukea.  Onkin tärkeää selvittää, millaista tukea  verkko-opetuksen parissa työskentelevät ihmiset tarvitsevat.  Tähän asiaan kyselyssä viitataan termillä tuen tarve.

6.       Verkko-opetusta ollaan Suomessa viety opetuskäytäntöihin jo yli kymmenen vuotta. Tähän aikaan sisältyy monenlaisia onnistumisen ja tyytyväisyyden aiheita, mutta myös paljon turhautumista, ärsyyntymistä tms.  On tärkeä tietää myös se, mihin opettajat ovat verkko-opetukseen ”käytäntöönajossa” tympääntyneet. Tähän aiheeseen kyselyssä viitataan termillä ”ottaa päähän”.

Edellä mainittuja kyselyaiheita – opetuksen murros, ajankäyttö, osaaminen, opetussisältö, tuen tarve ja ”ottaa päähän” – selvitetään kyselyssä suhteessa organisaatioon (oppilaitokseen), opettajatiimiin, opettajaan, opiskelijaan ja työpaikkaan.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sen suhtautumista verkko-opetukseen liittyviin kysymyksiin, opettajatiimillä viitataan verkko-opetusta tekevien opettajien yhteistyöhön, opettajalla tarkoitetaan  yksilöllisten opettajien toimintaa ja sen mahdollisuuksia,  opiskelijalla viitataan opiskelijoiden mahdollisuuksiin  vaikuttaa verkossa tapahtuvaan opetukseen ja työpaikka liittyy  työpaikkojen rooliin verkko-opetuksen yhteydessä.

Opetuksen murrosta on projektiryhmän jäsen Hannu Valkama hahmottanut liitteessä olevan kuvion avulla.

opetuksen_murros.ppt

Virtuaaliammattikorkeakoulun pilotissa ammattikorkeakoulujen opettajat benchmarkkauspareina arvioivat toistensa verkko-opintojaksoja samanaikaisesti “virtuaalitilassa” ja jatkopuiden eriaikaisesti verkkoyhteisössä. Koko arviointi- ja oppimisporukka on pari kymmentä ihmistä, ja istuntoihin ja yhteisöön (http://vivabm.ning.com) voi osallistua jokainen sitä haluava.  Vertaisarviointi ja -oppiminen toimivat mainiosti erityisesti  samanaikaistyöskentelynä, vaikka itse kukin on fyysisesti omassa paikassaan. Kokeilu antaa lupauksia tällaisen vertaistyöskentelyn laajemmalle käytölle.  Vertaisarviointi- ja oppimisistunnot jatkuvat vielä pari kertaa tämän kevään aikana.  Sen jälkeen saadaan - syksyllä - jäsennettyä kokemustietoa kokeilusta.

Kokoonnuttiin Adultan porukoidan kanssa tutkailemaan ja miettimään sosiaalisen median vermeitten mahdollisuuksia Adulta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, jossa käytetään verkkoa oppimisympäristönä ja työkaluna. Tutustuttiin erilaisiin verkosta löytyviin ympäristöihin ja välineisiin - ja sitten samalla arvioitiin, miten niitä olisi mahdollista hyödyntää.

Selkeä yksituumaisuus löytyi siitä, että tekstin tuottoa vaativat kalut kuten blogit ja wikit eivät oikein toimi. Paitsi, että aina on joitakin yksilöitä, joiden kanssa kyllä - ja heille pitäisikin järjestää vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa opiskeluaan, jossa blogi/wiki tyyppinen työskentely olisi mahdollista. Mutta kuvien ja videoiden käyttö erityisesti matkapuhelimiin liittyneenä nähtiin verrattomana mahdollisuutena, joihin olisi tärkeää satsata kehittämisenergiaa. Myös digitarinoiden käytössä nähtiin suuria mahdollisuuksia. Ilmaan heitettiin mm. idea, että tutkintopolun aikana voisi kerätä kuvia/videoita/ääniteitä ja sitten niistä voisi koostaa digitarinan, joka olisi näyttödokumentti. Upeeta! 

Omniassa pidettiin opetushenkilökunnalle laajennettu verkko-opetuksen keissien esittelyiltapäivä.  Ja samalla mietittiin verkko-opetuksen käytännön kysymyksiä.

Keisseissä tarkasteltiin

- työssäoppimispäiväkirjanpitoa, joka esimerkkitapauksessa oli ohjattu ja aikataulutettu opiskelija-opettaja -keskustelu MOODLEssa. Opiskelija vastasi kysymyksiin, ope kommentoi niiden sisältöjä asian, tunnelman ja toiminnan näkökulmista. Oli toiminut hyvin, kun vuorovaikutusilmapiiri oli ikään kuin ihmiseltä ihmiselle.

- hius- ja kauneudenhoitoalan keississä oli esillä tutkinnon alkuvaiheen asioiden vieminen verkkoon (Moodleen). Aluksi toimittiin kontakti-verkko -vuorottelun mukaisesti, mutta nyt ollaan viemässä koko jakso itseopiskelupaketiksi, jonka voi suorittaa - aluksi kesän aikana oman aikataulunsa mukaisesti - ja ehkä se on myöhemmin auki ympäri vuoden.  Opettajan rooli on seurata, että homma toimii.  Opettajan varsinainen työ on  kurssin suunnittelussa ja viemisessä verkkoon.

- kolmannessa keississä tarkasteltiin Moodlen (oppimisalustan) ja webexin (virtuaalisen luokan) yhdistämistä  verkko-opetuksessa.  Alustaan voidaan tallentaa ohjeet, aineistot ja tehtävät, ja lisäksi siellä voidaan käydä keskusteluja ja antaa palautetta tehtävistä. Virtuaaliluokassa tavataan samanaikaisesti, voidaan valmistella aiheita, jakaa kokemuksia, tehdä ryhmänä tehtäviä tms. Virtuaaliluokassa toteutuu virtuaalisesti suora sosiaalisuus puheen (ja kuvan) kautta, kun taas alustalla voidaan työskennellä eriaikaisesti ja pääasiassa tekstin avulla.  Alustan ja virtuaaliluokan yhdistäminen tuo verkko-opiskeluun vaihtelua ja erilaista toimintaa ja kokemusten mukaan se rikastaa opiskelua ja oppimista.

- neljännessä keississä tutustuttiin konkreettisesti virtuaaliluokan (WebExin) käyttöön.  Ja se innosti monia, ja heräsi halua ottaa ko. työkalu käyttöön.

Ensimmäinen TUKEA-kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2008. Tulokset kertovat että

- hyvää verkko-opettajayhteisöä luonnehtii yhteinen tavoite ja pedagoginen viitekehys,

- hyvä verkko-oppimistila on avoin, turvallinen ja elämyksellinen,

- verkko-opettajan tärkein taito on verkko-opetusprosessin suunnittelu,

- yhdessä ja vertaisena työskennellen syntyy toimiva verkko-ohjausfoorumi,

- tasavertaisuus, nopeus ja oikea-aikaisuus kuvaavat hyviä verkko-ohjausmenetelmiä,

- verkko-opetuksen ja -opiskelun kriittiset pisteet liittyvät ryhmäytymiseen, luottamukseen ja aloittamiseen,

- ammatillinen verkkopedagogiikka määrittyy ennen kaikkea työn ja työelämän kautta.

Katso tarkemmin tukeakysely_02-0308_tulokset.doc

Projektiryhmässä käsiteltiin

- helmikyselyn tuloksia ja suunniteltiin toukokyselyä,

- osallistumista eTaitajan käyttökokeiluun (selvitetään,  onko työkalua mielekästä käyttää opettajankoulutuksessa),

- hankkeen julkaisuja ( Kehittämistyö piloteissa,  Ammatillinen verkkopedagogiikka ja Erityistä tukea tarvitsevien verkkopedagogiikka) ja

- sovittiin syksyn kokoukset (2.9. klo 10.00; 7.10. klo 10.00;  4.11. klo 10.00 ja 9.12. klo 10.00).

Toukokysely pyritään tekemään mahdollisimman konkreettiseksi ja sellaiseksi, että pilottiosallistujat esittävät aiheita ja kysymyksiä omien toimintakokemustensa pohjalta. Sovittiin, että  kyselyyn sisällytetään aiheet  (1) opetuksen murrosvaiheen  (luokkahuoneesta oppimisympäristöihin ja -tiloihin) näkyminen pilottitoiminnassa,  (2) ajankäyttö(onko opettajalla riittävästi aikaa verkkotyöskentelyyn tms.),  (3) osaaminen (suhteessa verkkopedagogiikan toteuttamiseen), (4) opetustyön sisältö (onko mahdollista/mielekästä verkon avulla),  (5) mihin tarvitaan tukea ja (6) mikä verkko-opetuksessä “ottaa päähän”. Lisäksi kyselyn alussa vastaaja kertoo, mihin pilottikontekstiin vastaus liittyy (esim. “videoklipit opetuksessa”).

Näitä aiheita tarkastellaan kyselyssä  suhteessa organisaatioon, opettajatiimiin, opettajaan, opiskelijaan ja työpaikkoihin. Kysely laaditaan matriisiksi, jossa aiheet ja suhteutuskohteet (edellä mainitut) avautuvat vastattaviksi.  Pekka I. tekee kyselypohjan ja projektiryhmä kommentoi ja muokkaa, ja sen pohjalta kysely lähetetään pilottitoimijoille.

Ohjausryhmässä  vahvistettiin projektityöntekijöiden työsunnitelmat. Ohjausryhmän muistio liitteessä.

tukea_ohry_muistio_250408.doc