TUKEA!

Tavattiin Petjan ja Matin kanssa.

Todettiin, että materiaali- ja tehtäväkeskeisestä verkko-opetuksesta vuorovaikutteiseen verkko-opetukseen (Amican esimieskoulutuksessa) ollaan edetty hienosti. Kevään viimeisessä kokeilukurssissa (esimiehen työsuojeluvastuu) keskusteluun pohjautuvaan työskentelyä pohjustettiin avaavalla tekstillä ja videolla.  Kurssilla lisääntyi osallistujien välinen kommunikaatio ja aihetta päästiin käymään läpi osallistujien työelämäkokemusten  ja -oppien läpi.  Kommentoinnin lisäksi syntyi vasta-argumentoivaa keskustelua, jolla saatiin hyvin syvennettyä aiheen käsittelyä. Ohjaajan mukaan oli hienoa havaita, että myös sellaiset osallistuivat, jotka eivät lähitapaamisissa puhu juuri lainkaan.

Kokeilusta intoa saaneena syksyn -09 uudessa koulutuksessa vuorovaikutteinen osallistumistapa otetaan koko koulutuksen perustoteutusmalliksi.  Tätä koulutusta seurataan myös verkossa tapahtuvan henkilökohtaistamisen esimerkkikoulutuksena, ja se raportoidaan sitoen toteutuksen kuvaus ja arviointi osallistujakeskeiseen oppimis- ja pedagogiikkanäkemykseen. Koko pilotointi pyritään kokoamaan siten, että saadaan  kuvattua yritykselle suunnatun erikoisammattitutkinnon verkko-opetusmalli.

Projektiryhmä palaveerasi ihan kasvokkain.  Puhuttiin nykytilanteesta ja hahmotettiin tulevaa.

1. Pilotit

Mukana ovat pilotit Haaga-Heliasta (restonomikoulutuksen “videoklipit”, aokk:n verkossa tapahtuva vuorovaikutus ja opintojen ohjaus, tietotekniikan ja liiketalouden työelämälähtöisen verkko-oppimisen malli sekä simulaatio/pelillinen opetus hotellia-alan liiketoiminnan koulutuksessa), Adultasta (yrityksen tutkintotavoitteinen henkilöstökoulutus verkossa sekä verkossa tapahtuva henkilökohtaistaminen), Ava-instituutista (esimieskoulutuksen toteuttaminen Ning-yhteisössä), Omiasta (verkko- ja työpainoteinen lähihoitajakoulutus), virtuaaliammattikorkeakoulusta (verkkomentoroinnin kehittäminen) sekä Kehitysvammaisten tukiliitosta ja Aurainstituutista (erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen verkkopedagogiikka).

Erityisesti mietittiin piloiteissa tapahtuvan kehittämistyön esteitä ja ongelmia.  Jatkossa pilotteja jäsennetään haastattelujen avulla sekä konsultoinnissa suuntaudutaan kehittämistyön näkyväksitekemiseen ryhtymällä rakentamaan raportointiin liittyviä kirjallisia tuotoksia.

2. Työpajat

Seuraava työpaja digi-tarinatyökaluista toteutuu 16.9. Ilmoittautuminen käynnissä.  Työpajassa opetellaan Seesmic, Voicethread ja Photostory työkalujen käyttöä.

Loka-marraskuulla toteutetaan pilottien edistymistä tarkasteleva työpaja käymällä läpi  keissien ja toteutusten kautta pilottien kokemuksia, havaintoja ja ongelmia sekä miten niissä ollaan edetty TUKEA-teemojen suunnassa.

Päätettiin, että 6.11. 2009 järjestetään TUKEA -päätösseminaari.  Ohjelma tarkennetaan myöhemmin.

 3.  Kyselyt ja selvitykset

Pilottiselvitykset ovat haastatteluvaiheessa.  Kevään 2008 kyselystä on valmistunut tulosten perusversio - ks. liite alla(aukikirjoittaminen tehdään syksyn kuluessa). Seuraava kysely tehdään kevätkaudella 2009, ja siinä painotutaan jo (myös) TUKEAn onnistumisen selvittämiseen.

kysely_kevat08_tulokset_esitys.ppt

Päivitettiin (9.6.) Riikan kanssa Ava-Instituutin esimiesryhmän Ning-yhteisöön rakennettavan koulutuksen tilanne:  R. tekee “kässärin” toimintaohjeistuksista ja tehtäväksiannoista sekä siitä, millä Ning ominaisuuksilla ko. jutuissa operoidaan. Ootellaan kesäkuun aikana ja sitten Helin kanssa kommentoidaan.

…ollaan tilanteessa, että Heli

-  jäsentää kesän aikana pilottien kehittämiskohteet ja -haasteet sekä pilottien näkemykset niiden pedagogiikasta, tavoitteista ja verkkotoiminnan kehittämisen etenemisestä,

- tekee selvityskysymysten haastattelurungon elo-syyskuuksi, minkä jälkeen haastatellaan pilotit ja

- viimeistelee työelämälähtöisen verkko-oppimisen haastattelun, minkä jälkeen hän ja PI  muodostuneen aineiston pohjalta  tekevät ehdotuksen työelämänlähtöisen verkko-oppimisen malliksi.

Pekka purkaa TUKEAkysely kakkosen tulokset elokuulla.

Sovittiin Petjan kanssa 5.6. , että  selvitetään Adultan esimieskoulutuksissa olevilta verkkokyselyllä verkossa tapahtuvan ja tapahtuneen henkilökohtaistamisen onnistumista - ja sitten suunnataan kehittämistyötä tulosten pohjalta.  Mutta vasta syystoimintakaudella - tässä kesän aikana kyllä viritellään työkalua.

Syksyllä pyritään myös testaamaan n. 5 opiskelijan kanssa kuvan ja videon käyttöä oppimisessa.

Omnian Vertyopettajat kokoontuivat tänään suunnittelemaan opintovuoden 2008-2009  toimintaa.  Oli taas mukava kokea, miten innostuneen avoimesti ollaan tekemässä yhteistyötä ja hakemassa uusia ratkaisuja.

Ronkaan Anne oli käynyt kouluttamassa, ja innostus blogien käyttöön oli vahvistunut.  Ja siis sovittiin, että oppimispäiväkirjoja aletaan tuottaa blogien avulla.  Realismi kuitenkin pidettiin yllä ja hahmoteltiin verkkotyöskentelyn etenemistä siten, että MOODLE on edelleen varsinainen työskentelypaikka Webexin ohella.  Kunhan opiskelussa ja opetuksessa on päästy alkuun, joissakin osioissa voidaan kokeilla kuvan, videon ja kännykän käyttöä oppimistyökaluna.

Opettajatiimin toimintaa vahvistettiin siten, että sovittiin selvät päävastuut  verkkotyöskentelyistä.  Työssä oppimisjaksojen verkko-ohjaukseen sovittiin sisällytettävän MOODLEen avaukset niistä oppisisällöistä, jotka on tarkoitus oppia työssä oppien. Verkko-osaamisen kehittämiskoulutukseen osallistumisesta ideoitiin käytäntö,  että selvitään, millaista verkko-osaamista verty-toteutuksissa tarvitaan, ja sitten koulutuksiin osallistuminen kierrätetään kiinnostuneille opettajille (tasapuolisesti, niin että kaikki saavat koulutusta).  TUKEAn työpajoihin ja koulutuksiin osallistuu aina joku vertyopettaja.

… lähti tänään pilottitoimijoille. 

Tässä kyselyssä haetaan TUKEAn pilottitoimijoilta ja muilta TUKEA-kumppaneilta vastauksia seuraaviin aiheisiin.

1.       Opetuksen kentällä eletään murrosvaihetta, jossa perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ollaan siirtymässä erilaisiin oppimiympäristöihin ja –oppimistiloihin.  Ehkä voimakkaimmin uusista oppimisympäristöistä ovat esillä olleet virtuaaliset ja työpaikoille liittyvät ympäristöt.  Tässä kyselyssä siirtymällä tai murroksella viitataan  erityisesti  luokkahuoneesta verkkoympäristöön  tapahtuvaan muutokseen.  Kyselyssä tätä kutsutaan opetuksen murrokseksi.

2.       Verkkotyöskentely vaatii opettajalta aikaa suunnitteluun, varsinaiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä arviointiin ja edelleen kehittämiseen. Verkko-opetuksen kehittämisen ja toteuttamisen kannalta on tärkeää tietää, minkä verran opettajille on resurssoitu aikaa verkko-opetukseen. Tähän asiaan kyselyssä viitataan termillä ajankäyttö.

3.       Opetuksen suunnittelu, opetus ja ohjaus verkossa  vaatii – ainakin jossain määrin – erilaista osaamista kuin luokkahuonetyyppinen ja muu lähiopetus. Usein opettajat joko henkilökohtaisesti  innostuvat verkko-opetuksesta tai oppilaitos  edellyttää heiltä verkko-opetukseen osallistumista.  Tästä seuraa kysymys siitä, millaista osaamista verkko-opetukseen osallistuvilla opettajilla on, ja onko osaamista riittävästi.  Kyselyssä tähän aiheeseen viitataan termillä osaaminen.

4.       Verkko-opetuksen voidaan sanoa soveltuvan joihinkin opetussisältöihin ja toisiin taas sen arvellaan olevan soveltumatonta. On tärkeää arvioida ja saada opettajilta tietoa siitä, mihin sisältöihin verkko-opetus käy ja  millaisiin oppisisältöihin ei ole perusteltua käyttää verkko-opetusta. Tähän aiheeseen kyselyssä viitataan termillä opetuksen sisältö.

5.       Verkko-opetuksen ollessa perinteiseen lähiopetukseen verrattuna uusi opetustapa, sen toteuttamisen voidaan olettaa edellyttävän tukea.  Onkin tärkeää selvittää, millaista tukea  verkko-opetuksen parissa työskentelevät ihmiset tarvitsevat.  Tähän asiaan kyselyssä viitataan termillä tuen tarve.

6.       Verkko-opetusta ollaan Suomessa viety opetuskäytäntöihin jo yli kymmenen vuotta. Tähän aikaan sisältyy monenlaisia onnistumisen ja tyytyväisyyden aiheita, mutta myös paljon turhautumista, ärsyyntymistä tms.  On tärkeä tietää myös se, mihin opettajat ovat verkko-opetukseen ”käytäntöönajossa” tympääntyneet. Tähän aiheeseen kyselyssä viitataan termillä ”ottaa päähän”.

Edellä mainittuja kyselyaiheita – opetuksen murros, ajankäyttö, osaaminen, opetussisältö, tuen tarve ja ”ottaa päähän” – selvitetään kyselyssä suhteessa organisaatioon (oppilaitokseen), opettajatiimiin, opettajaan, opiskelijaan ja työpaikkaan.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sen suhtautumista verkko-opetukseen liittyviin kysymyksiin, opettajatiimillä viitataan verkko-opetusta tekevien opettajien yhteistyöhön, opettajalla tarkoitetaan  yksilöllisten opettajien toimintaa ja sen mahdollisuuksia,  opiskelijalla viitataan opiskelijoiden mahdollisuuksiin  vaikuttaa verkossa tapahtuvaan opetukseen ja työpaikka liittyy  työpaikkojen rooliin verkko-opetuksen yhteydessä.

Opetuksen murrosta on projektiryhmän jäsen Hannu Valkama hahmottanut liitteessä olevan kuvion avulla.

opetuksen_murros.ppt

Virtuaaliammattikorkeakoulun pilotissa ammattikorkeakoulujen opettajat benchmarkkauspareina arvioivat toistensa verkko-opintojaksoja samanaikaisesti “virtuaalitilassa” ja jatkopuiden eriaikaisesti verkkoyhteisössä. Koko arviointi- ja oppimisporukka on pari kymmentä ihmistä, ja istuntoihin ja yhteisöön (http://vivabm.ning.com) voi osallistua jokainen sitä haluava.  Vertaisarviointi ja -oppiminen toimivat mainiosti erityisesti  samanaikaistyöskentelynä, vaikka itse kukin on fyysisesti omassa paikassaan. Kokeilu antaa lupauksia tällaisen vertaistyöskentelyn laajemmalle käytölle.  Vertaisarviointi- ja oppimisistunnot jatkuvat vielä pari kertaa tämän kevään aikana.  Sen jälkeen saadaan - syksyllä - jäsennettyä kokemustietoa kokeilusta.

Kokoonnuttiin Adultan porukoidan kanssa tutkailemaan ja miettimään sosiaalisen median vermeitten mahdollisuuksia Adulta ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, jossa käytetään verkkoa oppimisympäristönä ja työkaluna. Tutustuttiin erilaisiin verkosta löytyviin ympäristöihin ja välineisiin - ja sitten samalla arvioitiin, miten niitä olisi mahdollista hyödyntää.

Selkeä yksituumaisuus löytyi siitä, että tekstin tuottoa vaativat kalut kuten blogit ja wikit eivät oikein toimi. Paitsi, että aina on joitakin yksilöitä, joiden kanssa kyllä - ja heille pitäisikin järjestää vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa opiskeluaan, jossa blogi/wiki tyyppinen työskentely olisi mahdollista. Mutta kuvien ja videoiden käyttö erityisesti matkapuhelimiin liittyneenä nähtiin verrattomana mahdollisuutena, joihin olisi tärkeää satsata kehittämisenergiaa. Myös digitarinoiden käytössä nähtiin suuria mahdollisuuksia. Ilmaan heitettiin mm. idea, että tutkintopolun aikana voisi kerätä kuvia/videoita/ääniteitä ja sitten niistä voisi koostaa digitarinan, joka olisi näyttödokumentti. Upeeta! 

Omniassa pidettiin opetushenkilökunnalle laajennettu verkko-opetuksen keissien esittelyiltapäivä.  Ja samalla mietittiin verkko-opetuksen käytännön kysymyksiä.

Keisseissä tarkasteltiin

- työssäoppimispäiväkirjanpitoa, joka esimerkkitapauksessa oli ohjattu ja aikataulutettu opiskelija-opettaja -keskustelu MOODLEssa. Opiskelija vastasi kysymyksiin, ope kommentoi niiden sisältöjä asian, tunnelman ja toiminnan näkökulmista. Oli toiminut hyvin, kun vuorovaikutusilmapiiri oli ikään kuin ihmiseltä ihmiselle.

- hius- ja kauneudenhoitoalan keississä oli esillä tutkinnon alkuvaiheen asioiden vieminen verkkoon (Moodleen). Aluksi toimittiin kontakti-verkko -vuorottelun mukaisesti, mutta nyt ollaan viemässä koko jakso itseopiskelupaketiksi, jonka voi suorittaa - aluksi kesän aikana oman aikataulunsa mukaisesti - ja ehkä se on myöhemmin auki ympäri vuoden.  Opettajan rooli on seurata, että homma toimii.  Opettajan varsinainen työ on  kurssin suunnittelussa ja viemisessä verkkoon.

- kolmannessa keississä tarkasteltiin Moodlen (oppimisalustan) ja webexin (virtuaalisen luokan) yhdistämistä  verkko-opetuksessa.  Alustaan voidaan tallentaa ohjeet, aineistot ja tehtävät, ja lisäksi siellä voidaan käydä keskusteluja ja antaa palautetta tehtävistä. Virtuaaliluokassa tavataan samanaikaisesti, voidaan valmistella aiheita, jakaa kokemuksia, tehdä ryhmänä tehtäviä tms. Virtuaaliluokassa toteutuu virtuaalisesti suora sosiaalisuus puheen (ja kuvan) kautta, kun taas alustalla voidaan työskennellä eriaikaisesti ja pääasiassa tekstin avulla.  Alustan ja virtuaaliluokan yhdistäminen tuo verkko-opiskeluun vaihtelua ja erilaista toimintaa ja kokemusten mukaan se rikastaa opiskelua ja oppimista.

- neljännessä keississä tutustuttiin konkreettisesti virtuaaliluokan (WebExin) käyttöön.  Ja se innosti monia, ja heräsi halua ottaa ko. työkalu käyttöön.